parekatto.hero_title

Pärekatto on osa suomalaista rakennusperinnettä. 1800-luvulla se oli yleisin kattotyyppi Suomessa, ja nykyään pärekattoja restauroidaan suojelukohteissa, museorakennuksissa ja perinnerakentamisen projekteissa. Pärekatto on ekologinen ja autenttinen valinta, joka kunnioittaa rakennuksen historiaa.

Pärekaton historia

Pärekatto on ollut Suomen yleisin kattotyyppi 1700–1900-luvuilla. Päre vuoltiin haavasta, kuusesta tai männystä ohuiksi, noin 5 mm paksuisiksi levyiksi. Päreet asennettiin limittäin ja kiinnitettiin pärenauleilla. Teollistumisen myötä pärekatot korvautuivat pelti- ja huopakatoilla, mutta perinne on säilynyt restaurointikohteissa.

Milloin pärekatto on oikea valinta?

Pärekatto on oikea valinta kun rakennus on suojeltu ja Museovirasto tai rakennusvalvonta edellyttää perinteistä kattotyyppiä. Se sopii myös perinnerakentamisen harrastajille ja museorakennusten restaurointiin. Nykyään pärekattoja tehdään myös aitoihin ja piharakennuksiin perinteisen ilmeen vuoksi.

Pärekaton asennus

1. Päreen valmistus — päreet vuollaan tuoreesta haavasta tai kuusesta.
2. Alusrakenteen valmistelu — ruodelaudat asennetaan oikeaan jakoon.
3. Päreiden asennus — päreet naulataan limittäin alhaalta ylöspäin, 3–4 kerrosta.
4. Harjan viimeistely — harjapäreet asennetaan suojaamaan saumaa.
5. Painokivet — perinteisesti päreet painettiin puulatoilla ja kivillä.

Pärekaton hinta

Pärekaton hinta on tyypillisesti 60–120 €/m². Hintaan vaikuttavat päreen laatu, käsityön määrä ja kohteen vaikeusaste. Perinteinen käsityö on työvaltaista, mikä nostaa hintaa. Restaurointikohteissa hinta voi olla korkeampi erityisvaatimusten vuoksi.

Pärekaton huolto

Pärekatto vaatii säännöllistä huoltoa. Sammalet ja jäkälät tulee poistaa varovasti, rikkoutuneet päreet vaihtaa ja katon tuuletus varmistaa. Suosittelemme tarkastusta 3–5 vuoden välein. Hyvin huollettu pärekatto voi kestää jopa 40 vuotta.