Kattoalan sanasto
Kaikki kattotermit selitettynä — materiaalit, tekniikka, turvallisuus ja ongelmat yhdessä paikassa.
- Yli 40 kattoalan termiä
- Asiantuntijoiden kirjoittama
- Selkeät selitykset ja FAQ
Selaa 40 kattotermiä
Peltikatto
Peltikatto on Suomen yleisin kattomateriaali, joka valmistetaan teräksestä tai alumiinista ja pinnoitetaan sinkillä sekä maalilla. Se on kevyt, kestävä ja suhteellisen edullinen kattoratkaisu.
Tiilikatto
Tiilikatto on perinteinen kattomateriaali, joka valmistetaan poltetusta savesta. Se on kestävä, esteettinen ja pitkäikäinen kattoratkaisu, joka kestää Suomen olosuhteissa jopa yli 50 vuotta.
Huopakatto
Huopakatto on bitumipohjainen kattomateriaali, joka asennetaan hitsaamalla tai liimaamalla. Se soveltuu erityisesti loiviin ja tasakattoihin ja on yleinen kerrostaloissa sekä liikekiinteistöissä.
Konesaumakatto
Konesaumakatto on laadukasta peltikattoa, jossa saumat puristetaan koneellisesti tiiviiksi ilman ruuveja. Se on erittäin vedenpitävä, esteettinen ja pitkäikäinen ratkaisu.
Bitumipaanukatto
Bitumipaanukatto on palakatteista koostuva bitumipohjainen kattomateriaali. Se on edullinen, helppo asentaa ja soveltuu erityisesti jyrkkiin kattoihin omakotitaloissa ja vapaa-ajan asunnoissa.
Kuparikatto
Kuparikatto on korkealaatuinen metallikatto, joka kehittää vuosien kuluessa suojaavan vihertävän patinakerroksen. Se on yksi pisimpään kestävistä kattomateriaaleista — käyttöikä ylittää usein 100 vuotta.
Liuskekivikatto
Liuskekivikatto on luonnonkivestä valmistettu premium-kattomateriaali, joka kestää oikein asennettuna 80–150 vuotta. Se on raskas, arvostettu ja yleisin historiallisissa sekä arkkitehtuurisesti vaativissa kohteissa.
Komposiittikatto
Komposiittikatto on useasta materiaalista valmistettu kattomateriaali, joka yhdistää perinteisten kattojen ulkonäön moderniin keveyteen ja kestävyyteen. Se on monipuolinen vaihtoehto 30–50 vuoden käyttöiällä.
Parekatto
Parekatto on perinteinen suomalainen kattomateriaali, jossa ohuita puupareja ladotaan limittäin jyrkälle katteelle. Se on ekologinen, esteettisesti ainutlaatuinen ja edellyttää jyrkkää kattokaltevuutta.
Profiilipeltikatto
Profiilipeltikatto on Suomen yleisin metallikattotyyppi, jossa teräslevyyn on muotoiltu aalto- tai trapetsiprofiili. Se on edullinen, kevyt ja helppo asentaa.
Sinkkikatto
Sinkkikatto on titaanisinkistä valmistettu arvostettu metallikatto, joka kehittää pintaansa luonnonharmaan patiinan ja kestää 80–100 vuotta lähes huoltovapaasti.
Viherkatto
Viherkatto on kasvillisuudella päällystetty katto, joka parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, hallitsee hulevesiä ja lisää luonnon monimuotoisuutta kaupunkiympäristössä.
Aluskate
Aluskate on katemateriaalin alle asennettava vedenpitävä kalvo, joka suojaa kattorakenteita kondenssivesiltä ja mahdollisilta katevuodoilta. Se on Suomen rakentamismääräyksissä pakollinen kaikissa kattorakenteissa.
Ruodelaudoitus
Ruodelaudoitus tarkoittaa kattotuolien päälle vaakasuunnassa asennettavia laudoituksia, jotka toimivat katemateriaalin kiinnitysalustana. Ruoteiden jako ja dimensio riippuvat katemateriaali- ja kattokaltevuudesta.
Läpiviennit
Läpiviennit ovat katon läpi kulkevia rakenteita, kuten putkia, savupiippuja ja kattoikkunoita. Ne ovat katon yleisimpiä vuotokohtia, ja niiden huolellinen tiivistys on kattojärjestelmän vedenpitävyyden kannalta kriittistä.
Piipunpellitys
Piipunpellitys on savupiipun ja katemateriaalin liitoskohtaan asennettava peltirakenne, joka ohjaa sadeveden piipun ohi ja estää vuodot. Se on yksi katon vaativimmista detaljeista ja edellyttää peltisepän ammattitaitoa.
Kattokulma
Kattokulma eli kattokaltevuus ilmaisee katon jyrkkyyden. Se ilmaistaan suhdelukuna (esim. 1:3) tai asteina. Kaltevuus määrittää, mitkä katemateriaalit soveltuvat ja miten sadevesi ja lumi käyttäytyvät katolla.
Räystäät
Räystäät ovat katon alareunan ulkoseinälinjan yli ulottuva osa, joka suojaa julkisivua sadevedeltä ja ohjaa veden hallitusti räystäskouruihin. Tyypillinen ulkonema on 400–600 mm.
Harjapellit
Harjapellit ovat katon harjalle asennettavat metalliset suojakappaleet, jotka estävät veden pääsyn kattolappeiden liitoskohtaan ja mahdollistavat samalla katon tuuletuksen harjan kautta.
Tuuletus
Katon tuuletus tarkoittaa ilmarakoa eristeen ja katteen välissä, joka poistaa kosteutta rakenteesta ja estää jääpatojen muodostumisen. Toimiva tuuletus on rakentamismääräysten edellyttämä perusvaatimus.
Tasakatto
Tasakatto on loiva, lähes tasainen kattorakenne, jonka kaltevuus on alle 1:10. Se on yleinen kerros- ja liikerakennuksissa, ja sen vedeneristys toteutetaan tyypillisesti bitumikermeillä.
Kantava rakenne
Kantava rakenne tarkoittaa katon kuormia vastaanottavaa runkojärjestelmää — kattotuoleja, kattokannattajia ja palkkeja — joka mitoitetaan lumi-, tuuli- ja materiaalikuormien mukaan.
Nousutikkaat
Nousutikkaat ovat rakennuksen seinään kiinnitettävät kiinteät tikkaat, jotka mahdollistavat turvallisen nousun maasta räystäälle. Suomessa ne ovat lakisääteinen vaatimus yli kaksikerroksisissa rakennuksissa.
Lapetikkaat
Lapetikkaat ovat katon lappeelle asennettavat kiinteät tikkaat, joita pitkin kuljetaan räystäältä harjalle tai huoltokohteisiin. Ne ovat pakollisia rakennuksissa, joissa on savupiippu tai muu säännöllistä huoltoa vaativa laite.
Kattosilta
Kattosilta on katon harjan suuntainen kulkutaso, joka mahdollistaa turvallisen sivuttaisliikkumisen katolla. Se yhdistää lapetikkaat huoltokohteisiin ja on pakollinen osa kattoturvareitistöä.
Lumiesteet
Lumiesteet ovat katon räystään läheisyyteen asennettavia turvalaitteita, jotka estävät lumen ja jään hallitsemattoman liukumisen katolta. Ne ovat pakollisia metallikatoilla ja suojaavat ihmisiä, omaisuutta ja rakenteita.
Turvakoukut
Turvakoukut ovat kattoon kiinnitettäviä ankkuripisteitä, joihin kiinnitetään putoamissuojavaljaiden turvaköysi. Ne ovat pakollisia katoilla, joiden kaltevuus ylittää 1:8, ja ne noudattavat EN 517 -standardia.
Kattovuoto
Kattovuoto tarkoittaa veden tunkeutumista kattorakenteen läpi sisätiloihin. Se on yleisin katto-ongelma, jonka syynä ovat tyypillisesti vialliset pellitykset, kulunut katemateriaali tai jääpadot.
Jääpadot
Jääpadot ovat katon räystäälle muodostuvia jääkertymiä, jotka estävät sulamisveden valumisen pois katolta. Ne johtuvat puutteellisesta yläpohjan eristyksestä tai tuuletuksesta ja voivat aiheuttaa vakavia vesivahinkoja.
Sammal ja jäkälä
Sammal ja jäkälä ovat katon pinnalle kasvavia biologisia eliöitä, jotka keräävät kosteutta, vaurioittavat katemateriaalia ja lyhentävät katon käyttöikää. Ne ovat erityisen yleisiä pohjoiseen suuntautuvilla kattolappeilla.
Katteen kuluminen
Katteen kuluminen tarkoittaa katemateriaalin asteittaista heikkenemistä UV-säteilyn, säärasituksen ja mekaanisen kulutuksen vaikutuksesta. Merkkejä ovat granuulien irtoaminen, värin haalistuminen, halkeilu ja haurastuminen.
Aluskatteen vaurio
Aluskatteen vaurio tarkoittaa katemateriaalin alla olevan suojakalvon tai -kankaan rikkoutumista tai haurastumista. Se on piilevä ongelma, joka johtaa rakenteellisiin kosteusvaurioihin ja lahoon.
Räänit (räystäskourut)
Räänit eli räystäskourut keräävät katon pinnalta valuvan sadeveden ja ohjaavat sen hallitusti syöksytorviin. Ne ovat sadevesijärjestelmän tärkein yksittäinen komponentti.
Syöksytorvet
Syöksytorvet ovat pystysuoria putkia, jotka johtavat räystäskouruista kerätyn sadeveden katon tasolta maahan ja edelleen sadevesikaivoon tai imeytysaltaaseen.
Sadevesikaivo
Sadevesikaivo on maahan upotettava keräyspiste, joka vastaanottaa syöksytorvista tulevan sadeveden ja ohjaa sen edelleen kunnalliseen hulevesiviemäriin tai imeytysjärjestelmään.
Lämmityskaapelit (räystäslämmitys)
Lämmityskaapelit ovat räystäskouruihin ja syöksytorviin asennettavia sähkövastuskaapeleita, jotka estävät jään muodostumisen ja pitävät sadevesijärjestelmän toimivana talvella.
Salaoja
Salaoja on rakennuksen perustuksen ympärille asennettu rei’itetty putki, joka kerää maaperästä suodattuvaa vettä ja ohjaa sen pois perustuksista kosteusongelmien ehkäisemiseksi.
Kuntoarvio (kattotarkastus)
Kuntoarvio on ammattilaisen tekemä katon kunnon kokonaisarviointi, joka sisältää visuaalisen tarkastuksen, kosteusmittauksen ja dokumentoinnin. Se on perusta korjaussuunnittelulle ja kunnossapidolle.
Kotitalousvähennys (kattoremontti)
Kotitalousvähennys on verovähennys, jonka avulla asuinrakennuksen kunnossapito- ja korjaustöiden työkustannuksista voi vähentää 40 prosenttia verotuksessa. Vuonna 2026 enimmäismäärä on 2 250 € henkilöä kohden.
Elinkaarikustannukset (katon kokonaiskustannukset)
Elinkaarikustannukset tarkoittavat katon kokonaiskustannusta koko käyttöiän ajalta: hankinta, asennus, huolto, korjaukset, energiankulutus ja lopulta uusiminen. Ne ovat tärkein mittari kattomateriaalin valinnassa.
Valmis suojelemaan kattosi?
Pyydä ilmainen kuntoarvio ja tarjous. Vastaamme 2 tunnin sisällä.